Tiiättekö sen tunteen kun jatkuvien muuttojen jälkeen alkaa fiilis kodin suhteen nousta ja alat jo alitajunnassasikin sekoamaan kaikenlaisista ideoista ja suunnitelmista. Asuntomme on yksi kävelävä kaaos edelleen, tai ainakin sellanen täysin suuntaviitaton laitos, mutta tämä radio on löytänyt paikkansa keittiön pöydältä.
Keittiön pöytänä meillä toimii tällä haavaa pikkuveljeltäni saatu jatkettava ruokapöytä, josta en vielä tiedä että tykkäänkö vaiko enkö. Pöydässä on hyvää se, että radio (joka on vain koristeellinen elementti) jää sopivasti ikkunan alle, eikä näinollen tule palaamaan vaaleaksi. Jaaaaa nooo, sitten kun se on niin hyvällä tasolla ja aurinkoinen paikka niin tulin funtsineeksi sijoittavani elämässäni ensimmäisen kerran kaktukseen.
Jep. Kaktus.
Ja mitä rumempi - sen parempi.
Plantagenissa kun oli tämä alennuskuponki kampanja, jossa sai valitsemastaan kaktuksesta tai mehikasvista -50% niin miepä etsisin sen rumimman mahdollisen. Hihi. Toisin sanoen tämä oli mielestäni se hienoin, ja näyttäähän nyt nuo piikkipesäkkeet jonkin sortin irvistäviltä naamoilta.
Vaan olisipa kaikki sitten jäänyt siihen, suunnitelmahan levisi nimittäin ihan käsiin...Päätinkin että yhden kaktuksen sijaan voisi olla tosi kiva, jos radion päällinen olisi sitten kaktuksia täynnä. Jos tämä ensimmäinen siis selviää käsittelyssäni.
Suunnitelmanihan siis oli ajan kanssa kerätä kaktuksia. Kokeilla ja opetella...muttah...kuka sanoo ei, jos on minikaktuksia hintaan 2kpl 5e. Ja nämä oli jotenkin symppiksiä kaikki niin lähtivätpä mukaan.
Jaaaaaa sitten tämä.
Minusta tämäkin oli jotenkin niin hieno ja söpö kaikkine osineen, etten voinut jättää ainokaisena sinne nötköttämään. Myönnettävähän se oli, että tässä kohtaa olin jo täysin menetetty tapaus näiden kasvien suhteen.
Ja tästä plantaden lankeamisesta päästäänkin sitten piipahtamaan stokcmannilla. Silloin tällöin tulen kiertäneeksi stokkan yläkerran kasviosaston ihan puhtaasta mielenkiinnosta. Välillä juuri täältä tekee hyviä ja edullisia kasvilöytöjä - ja nyt oli vastaan tullut tämä äärimmäisen omituinen jannu. Kaktustahan tämäkin on, mutta katsokaa nyt miten nuo näyttää minivarpailta jostain animaatiosta! Ihana ja omituinen. Pakko saada.
Mr. T. kulkee bussilla arkisin opiskelupaikalleen keskustan kautta, joten pienesti vinkkasin häntä käväisemään hakemassa tälläisen rumiluksen meille kotiin.
Voin vaan kuvitella miten silmät pyörivät herran päässä, mutta yllätyksekseni keittiössä olikin odottamassa seuraavana päivänä kaksi kukkapakettia!
*tirsk*
Eipä varmasti tarvitse harmitella, että en saanut haluamaani hetkessä...kävipä vain itsellenikin yllätyksellisen nopeasti tämä varovainen kokeilu.
Hyvän näköinen kokonaisuus tästähän tuli mielestäni.
Isoin kaktus ei tietenkään enää mahtunut radion päälle niin pääsi se sitten marmoritarjottimelle. Viereensä kaktus sai Mr. T:n matkamuiston Aasiasta. Rahan ja onnen tuoja meidän kotiin. Jälkimmäinen tavoite aikahyvällä mallilla, koti löytyy.
Fiilistelykuva. Aurinko pilkahti hetken aikaa kun piikikkäitä ystäviäni asettelin näytille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti