Löytäjä pitkästä aikaa

Kuvassa kirpputorilöytöjen asiakirjat 1900-luvun alusta 1950-luvun alkuun. Muun muassa Lotta Svärdin ilmottautumislomakkeita, testamentti, vankilan asiakirja, apteekkipussi...

Olen kirpputorikoi. 

Se sellainen, jonka silmiin ei koskaan osu iittala tai marimekko. En kolistele hienoja vaaseja arvoituksellisista syistä...kai silläkin joku merkitys on? Maljojen, vaasien ja lasiesineiden kolistelussa? Ehjäksikö luokitellaan jos heläjää? En tiedä. Tämä kirppukoi tonkii ne ei niin tavalliset laatikot ja loorat. 

Vankilaan matkalla Ilmajoella, vuonna 1925

 Tänään kävin kahdella kirpputorilla pitkästä aikaa. Muutto on tuntunut imeneen tyhjiin kirppuiluintoni...ehkä siksi, että viimeisetkään kirppislöytöni eivät ole vielä löytäneet paikkaansa. Lähinnä siitä syystä, että keittiössä ei ole vielä haluamaani pöytää...Muuttolaatikoista huolimatta tänään päästyäni ennen puoltapäivää jo töistä - päätin tehdä pienen lenkin. Kevyesti vierähti reilu kaksituntinen kun vastaan tuli mm. Tuomikylässä käsin kirjoitettu asiakirja, joka on Ilmajoen vankilan varavankilan johtajan käsinkirjoittama selonteko saapuvasta vangistä tammikuun kahdentanatoista päivänä vuonna 1925. 

Nappasin mukaani kaksi Lotta Svärdin järjestöön liittyessä täytettäviin asiakortteihin.

Mihin sitten nämä aarteet päätyvät? 

Olen vuosia, no, ainakin kaksi vuotta, haaveillut kummajais/kalmakaapista. Lasivitriinistä, johon saan toteuttaa erilaisia asetelmia ja näyttelyitä itse itseni iloksi. Minulla on kaappia varten jos jonkinmoista asiaa, tavaraa ja kirjasta. Lotta Svärdin kaavakkeet olen ajatellut liittää sellaiselle hyllylle, mikä käsittelee naisten - sairaanhoitajittarien työpanosta. Toisen ehkä annan eteenpäin jouluna lahjaksi.

Teatterin ohjelma. Tämä oli minusta kaunis. En vain vielä tiedä mitä ja miten tätä hyödynnän Kalmatarta (työnimi kaapilleni) rakentaessani. 

Kuvassa ylhäällä pullopiilo- kuvan pullo vanerisen laatikon sisällä sopii ja kuuluu pieneen laatikkoon.
Kauniit päivänsä nähnyt hammaslääkärin työkalu. Hyi.
Suolten, suonien, sun muiden hienojen ihmisasioiden pitelyyn puristin pihdit.
Pieni lasipullo.
Arvatenkin kaikki Kalmattaren sisältöä.

 Aarteita Kalmattareen!

Kalmattaren lääketiedettä käsitteleville hyllyille nämä jos mitkä sopivat erinomaisesti. Eikö vain?

Keräilijänä minusta tuntuu että keräilen liiankin paljon kaikkea. Ulkoinen hapitukseni ei milläänlailla antaisi ilmi, että keräilen antiikkia, saati että olisin nenä kiinni kirjassa...varsinkaan Austenin teosten äärellä. Mutta olen antiikin ihailija, ja omituisuuksien keräilijä siinä missä lukutoukkakin. Austenin paperikannet tosin oli aika syödyn näköiset, joten kirja päätynee ilman kuvan kansia kirjastooni. 

Nuoren miehen sotilaskuva oli kirppiskierrokseni kallein löytö, maksoin Kalmatteren prinssistä 15 euroa...enkä edes vielä tiedä miten tätäkään toteutan projektissani. Syksyä vasten olen otattanut kuivumaan erilaisia kukkia, niin melkeinpä mietein, että pitäisikö vitriinistä löytyä joku surullisen romanttinenkin puoli? Kenties pitsinenäliina ja kuivuneista kukista asetelma nuoren sotilaan kuvan vierelle?

Kehyksessä aivan mielettömän kauniita kaiverruksia. Käsityö on kaunista. 

Batman.

Se siitä antiikista. Tai no, ei ihan. Tämä Batman figuuri lienee siinä 50v. tienoilla. Luulisin. Ainakin myyjänsä oli sitä mieltä, enkä laittaisi vastaan ollenkaan. Pikemminkin nostaisin ikää ehkä jopa? Figuuri on jonkinlainen väännös mollamaijaa ja kovaa muovia. Torso on muhkea ja pullea, yliampuvan macho pehmo, jonka pää ja kädet taasen ovat kovaa muovia. Muutaman osuman ja kuluman lasten suosiossa ollut lelu on saanut aikaaan, mutta silti olin positiivisesti yllättynyt Batmanin kunnosta. Batmanin löysin aivan sattumalta Facebookin kirpputorilta tavaroitaan myyneeltä vanhemmalta rouvalta. 

Ja tämä on yksi niistä erinäisistä esineistä, jonka haluaisin joskus viedä arvioitavaksi. Ihan vain siksi, että kuulisin lelun historiaa - en arvon takia. 

Ainon häntä ilmestyy kuvaan

Seuraavassa kuvasarja siitä kun koetin kuvatuttaa lelua ja tänään myös kirppikseltä löytämääni peittoa..

Pakittaen kissa ilmaantui selkäharjanteineen kuvaan

Myöhemmin alkaa muodostua koko kissa, Aino-nimeltään. 

Mitä ilmeisemmin Batman ansaitsi kissamaisen karhean suukon

Kunnes sitten linssilude tajusi, että kuvaan. Emme siis saaneet mitään järin hyviä otoksia Batmanista. Osaksi siksi, että sumpurainen hämärä ei tarjonnut minulle ja vanhalle kameralleni minkäänlaisia kuvausolosuhteista...sekä siksi että Aino.

Ainoa kuva Batmanin suhtkoht jyrkän jykevistä leukaperistä.

Kovinkaan paljon paremmaksi ei mennyt tori.fi:n kautta tekemäni Star Wars paketin kanssa...

Tässä ensimmäinen ja viimeinen kuva minkä ehdin saamaan järjestykseen asettelemistani figuureista.

Vaaniva varjo

Emme siis kuvailleet tänään sen enempää. Kiitos tästä kuuluu Ainon lisäksi Tildalle, joka vei mukanaan tassunsa alle joutuneen Darth Maulin.

Oikein hyvää alkanutta maanantaita kaikille, tämä lähtee etsimään Maulia kissan kopasta.

Halloween.

Halloween saakoon ihan oman erikoispostauksensa aluilla olevalle blogilleni. Kovin monena vuotena aikaisemmin en ole ollut järin innostunut pukuleikeistä. Mutta viime vuosina olen saanut jonkun sortin innostuspiikin efekteistä mitä voi omaan naamatauluunsa lisätä. En ole kovin kuvauksellinen, tai en itse mielelläni koskaan asetu kameran eteen, mutta näin kun kukaan ei tasan tunnista meikäläistä maskieni takaa - voin ihan ilolla luoda ja asettua kamerankin eteen silloin tällöin. Tässä pieni askarteluprojektini ja maskeerauskokeilu.

Lähdin liikkeelle ajatuksesta yhdistää oopperan kummitus läpi leikeltyyn kuvaan itsestäni. Punanaamion minimaski oli kuitenkin itselleni liian pieni niin tämähän vaati lisää muotoilua. 

Naama peilin eteen ja tussilla merkkailemaan naamariin vaadittavat muutokset.

 Ja lisää maskin muokkailua. Tein aavistuksen kolmiulotteisempaa muotoa. Ruuveja ja mutteireita unohtamatta! Maskiin tein oienet korotusreunat ettei maski olisi liian yksiulotteinen. Kohotusta ja "ruostemaista" rypytystä tein myös maskin pinnalle ennen maalaamista. Rypytykseen kelpaa niin vessapaperi kuin sideharsokin. Kannattaa käyttää ihan niitä tarpeita mitä kotoa riittää. Liimailemiselle ja maalaamiseen kannattaa varata muutama päivä, jotta kaikki osat ehtivät kuivua hyvin ennen käyttöä. Pyykkipojat on tässä hommassa erittäin hyvä apuväline. 

Maalit! Maaleja käytin mitä tahansa sattui tulemaan vastaan. Öljymaalien jämät, sekä akryylimaaleja tuli sudittua maskiin useampi kerros. Mutterien sisään laitoin punaista maalia paakkuuntuneena näyttääkseen teeman mukaisesti verta ja mätää. Kiillon pintaan sain aikaan teatteriverellä. Tekoverta, Grimlissin hyvälaatuista saa uskoakseni mistä vain hyvän varustetusta pilailupuodista.

Mutteriin kiinnitetyn ruuvin väliin laitoin vielä yhden ekstramutterin, jonka jätin ilman maalia - tällöin mutteri pysyy vielä valmiissakin maskissa liikkeessä.

Harmikseni kuvia ottaessa ei ollut omaa kameraa mukana, joten nyt oli turvauduttava kännykän kameraan. Värit valoittuivat sen verran pahasti, että päädyin tähän musta valkoiseen groteskiversioon.  Maskin rajan asetin suupielen alapuolelle saadakseni maskin kulkemaan levynä pisin naamaa. Maskin alle tuikkailin sideharsoa, joka kulkee leuan alapuolelle ja kaulalle. Pääväreinä maskin ympärille sudein samat sävyt mitä maskissakin. 

Hiukset takkuun. Maskin alle mustat rajaukset - unohtamatta punakeltaista piilaria. Maskin kiinnittämiseenkin kannattaa varata oma aikansa, sillä vaikka kyseessä onkin vai puolikas naamio, on siihen kasaantunut ihan kiitettävästi painoa kaiken tuon maalikertymän ja metalliruuvien toimesta. Liimamiseen paras ja helpoin tapa on nestemäisen lateksin käyttö. 

Harmikseni kokovartalokuvaa asusteesta ei ole, mutta tähän kuului mukaan iso, musta teatterin kirpputorilta ostettu viitta, mustat pitsihanskat, sekä Edgar.

Illan juhlakuva Edgarista ja Halloween juomista. Toivottavasti teillä kaikilla muillakin oli pukurikas pukujuhla kun kerrankin luvan kanssa saa ihmisiä pelotella :)

Teatterin rekvisiittaa, sekä lahjapaperista tauluksi

Syksy on saapunut Turkuun, ja melko varmasti ympäri Suomea. Syksy, joka vuodenajoista on yksi lemppareistani, toi tullessaan pitkän sairasteluajanjakson. Enkä näin ollen ole juuri saanut mitään etenemään muuttoa silmällä pitäen. Sen verran kuitenkin olen päässyt elämässäni eteenpäin ja yhden sisustusesineen siihen kuntoon, että voisin metsästää tälle paikan makuuhuoneestani.

Mallinukke löytyi aikanaan facebookin kirpputorilta

 Makuuhuoneestani nimittäin paikkansa tulee löytämään ainakin tämä muotoilijan mallinukke. En muista missä aikoinani näin rautajalalla seisovan mallinuken pellava päällyksellä. Tälläistä olen kuitenkin kauan halunnut, ja löytyihän se ihan tuurin ja sattuman sanalemana! 

Linnunkallokoru, toimiva kelloriipus, sekä iso helmikoru ostettu Indiskasta.

Käyttökorut, joille en ole vielä löytänyt paikkaa, sopivat mielestäni jollain romanttisella tavalla tunnelmaan.

Naamarit Turun Kaupungin Teatterin kirpputorilta

 Nukke sai harteilleen Turun Kaupungin Teatterin remonttia ennaltavalta kirpputorilta ostamani naamarin, sekä lintumaisen päähineen. Kirpputori osui keskelle viikkoa, ja satuin olemaan järkyttävän flunssan vuoksi sairalomalla. Yllytyshulluna, ja varsinkin uteliaana ihmisenä tietenkin menin tapahtumassa käymään. Onni oli, että olin hieman etuajassa, sillä jonotus- ja ihmisten ahdasmielinen ruuhkailu täytti nopeasti koko teatterin ala-aulan. Ihmisluonne on oikeastaan aivan uskomattoman ahne...varsinkin seurasi yhden jos toisenin juoksua pisin teatterin käytäviä saadakseen parhaat palat päältä. Satuin sattumalta valitsemaan ensimmäiseksi pöydäksi tämän maski pöydän ja ostin itselleni tämän barokkityylisen naamarin ja äidilleni jouluhenkisen maahisnaamarin. 

Koruja lukuunottamatta kaikki kierrätettyjä aarteita.

Lintumaisesta päähineest pieni kuva. Pidin tästä kuvasta niin paljon, etten raaskinut jättää tätä käyttämättä. 

Lihaksisto- ja luustokartta akateemisesta kirjakaupasta. Lahjapaperi ~5e

Sain myös viimein ostettua ikeasta isohkot kehykset julisteilleni...tai julisteille ja julisteille. Tiesittekö, että suomalaisesta ja akateemisesta kirjakaupasta saa uskomattomia lahjapapereiksi luokiteltuja papereita? Minä en tiennyt. 

Harvoin sitä tulee kierreltyä kirjakauppojen yksittäisten lahjapaperiarkkien keskellä, mutta Neiti M. oli käynyt kirjakaupoissa, ja laittoi tämän luu- ja lihaksistokartan löydettyään viestiä Aivan mielettömän upea, ja tottakai täm piti haalia. Taulu tulee ehkä jäämään lattiatauluksi Kalmakaappini eteen. Ja jotain osviittaa Kalmakaapin sisällöstä näkyyki taulun takana ;D.

Näkötaulu, lahjapaperi, suomalainen kirjakauppa ~6e

Käytävään, vessan oveen olenkin ehtinyt jo kiinnittämään tämän näkötaulun. Kehykset jälleen ikeasta ja tällä kertaa lahjapaperi löytyi suomalaisesta kirjakaupasta. Eteinen uudessa kodissa on sen verran pitkä, että ajatus näkötarkastuksesta suoraan ulko-ovelta voisi toimia. Ja herättää jonkun asteista hupiakin. 

Star Wars aiheinen juliste oli Turussa sulkeutuvan Anttilan mallikappale,
jonka sain mukaani suoraan mallilehtiöstä alennettuun hintaan.
Star Wars Darth Vader ostettu Turun lelu- ja antiikkimessuilta.

Ja viimeisenä, muttei ollenkaan vähäisempänä - Star Wars teemainen julisteeni. Taulu nojailee tällä hetkellä melkein metrin korkuisen Darth Vader figuurini takana, mutta ajatus olisi naputtaa taulu telkkarin yläpuolelle. Viime viikolla sain ostettua tori.fi:n kautta itselleni taustalla näkyviä Benno-DVD/CD hyllyjä kolme lisää. Tämä merkki on nimittäin loppunut/loppumassa ikeasta ja iski pienoinen hätäpaniikki, koska tosiaan yksiööni minulle mahtui vain viisi hyllyä ja leffat kerääntyivät miten sattui minnekin...ja nyt tänne uuteen asuntoon kun oli tilaa hankkia lisää hyllyjä...niin tietenkään niitä ei ollut eikä näkynyt. Hittovie! Onneksi satuin löytämään ihan tästä uuden kotini lähistöltä lisää hyllyjä. Nyt sitten on noitakin kahdeksen kappaletta asuntoa täyttämässä. Leffakirjastooni tulen myös palaamaan pian, sillä tori.fi:n kautta on kotiini tulossa myös lisää figuureja. Figuureja? Kyllä, kerään Star Wars aiheisia figuureja, joilla sisustan leffakirjastoani. Vielä ensimmäinenkään ukkoni ei ole päässyt esille, isoa Vaderia laskematta. 

Halloween on pian täällä! Mahtavaa! Minulla onkin valmistumassa viikonlopun juhlia varten naamio - varmaankin pian teen tästäkin projektista muistiinpanot tänne muistettavaksi :).

Kiitos käynnistä!

Omena helvetti

Piti hirveästi tehdä kuvakavalkaadia siitä, mikä oikeasti kertoisi jotain tästä kodista. Mutta kesken muuttorumbani iski muuttohelvetin toveriksi omenahelvetti. Ja ihan pyytämättä kaiken lisäksi. 

Isäukon, parin kaverin, veljen ja hänen tyttöystävänsä kanssa saatiin roudattua neljässä ja puolessa tunnissa kaikki asuntoni kamat pikkutilpehööreineen ja huonekaluineen kotiini. En vaan huomannut että maalta oli tuota mukana yllätys.

Kyllä!

Kahdenkymmenenviiden kilon ämpäri täynnä omenoita.

Neiti Ö ja Neiti M eivät sitten muuta pariin päivään syöneetkään kun navat piukassa omenaa jokaisessa mahdollisessa muodossa. Omenakaurapaistos kesti viikon...ei muuten mennyt edes huonoksi, vaikka syöjiä alkoikin ahdistaa melkolailla. 

Eikä siinä vielä kaikki!

Mainitsin kotiväelle, että suunnittelen soseiden ja hillojen tekoa. Sain lisää omenia...tällä kertaa vain kolmekymmentä kiloa...että jos vaikka heillekin vähän soseita ja hilloja..Yeah \o/

Laskin, että pääsiin viiteentoista eri kokoiseen, muotoiseen ja näköiseen purkkiin ruttaamaan omenoita kahdessa hillotetussa muodossaan. Makuja tietenkin omenaa kanelilla, omenaa vaniljalla, omenaa vaniljakanelijämillä, ja omenaa ihan itsenään omenana. Oi kyllä. 

Jakoon piti laittaa ja nyt on tuttujen ja tovereiden kaapeissa myöskin hilloja ja soseita ihan vaan siksi että niin on tehtävä.

Jotain kuitenkin on tämän omenavillityksen keskelle saatava. Asuntoon on saapuneet kasvit. Ikeassa oli poistomyynnissä viherkasveja, ja mukaani sieltä lähti viirivehka. Lähes metrin korkuinen viherpusikko, joka ilmeisesti oli ollut kahviossa tai vastaavassa somisteena. Kasoittain oli huonoja lehtiä, mutta nyt hemmo kukoistaa punaisessa kattilassaan ihan tyytyväisenä.

Ehkä seuraavalla kerralla päästään jo kurkistamaan itse asiaan. 

60 neliötä

60 neliötä.

Kolmio.

Vuokra.

Alivuokralainen.

Tässä uuden kotini tiedot. Elokuussa, kesälomani viimeisellä viikolla tuli se karu fakta eteen, että putkiremontti yksiössäni saa pääni hajoamaan. Kuukausia kissat olleet lomalla maalla. Ja Neiti M, pikkusiskoistani toinen pääsi varasijalta Turkuun opiskelemaan. Vitsi, joka alkoi tutuilla sanoilla: "Muutetaankoo kimppaan? Mieti miten siistiä ois, jos oltaisiin kämppiksiä - mä saisin sisustaa koko kämpän ja sä vältät itsemurhayksiön".

Vitsi kääntyi todeksi nopeammin kun ehdein kissaa sanoa. 

Uudessa asunnossa lähes kaikki on viiden vuoden sisään remontoitua. Kylpyhuonetta lukuunottamatta. Putkiremonttia on asuntoon luvassa vuoden vaihteessa,mutta alustavien tietojen mukaan asunnossa asuminen on mahdollista remontin ajan. Kauhulla odotan tätä, mutta sitä ennen mietityttää eniten, että miten ihmeessä tämän lukaalin saa täytettyä.

Villiköynnös peittää kadun puoleista seinää. Nyt kun syksy on pidemmällä mitä muuttohetkellä (muutto tapahtui syyskuun ensimmäinen) niin ikkunanreunat hohkaa kauniissa ruskan väreissä. Olohuoneen, sekä Neiti M:n huone saa kauniit köynnösverhot.

Makuuhuoneeni oli ehdottomasti tässä talossa se, mikä sai minut hakemaan tätä paikkaa. Makkaria peittävä yhden seinän tapetti on aivan mielettömän upea! Puhumattakaan koko seinän alkuperäisistä kaapeista. Wau!

 Tapetti.

Vuosikymmeneltä X oleva kylpyhuone, mistä en näemmä hoksannut koskaan tämän parempaa kuvaa ottaa.

Vuokraisäntämme tytär, joka asunnossa asui ennen meitä (ja välissä olleita vuokralaisia) on ammatiltaan keramiikkataitelija. Ja yksi keittiön seinistä, pienen syvennyksen seinus on vuorattu täyteen keramiikkatöiden palasia. Rikoutuneita töitä kentis sementiin upotettuna. Aika vinkeä yksityiskohta asunnossa - eikö vain?

Ja näihin ympyröihin pitäisi sitten sisustusta kehitellä - katsotaan mitä syksy mukanaan tuo!