60 neliötä

60 neliötä.

Kolmio.

Vuokra.

Alivuokralainen.

Tässä uuden kotini tiedot. Elokuussa, kesälomani viimeisellä viikolla tuli se karu fakta eteen, että putkiremontti yksiössäni saa pääni hajoamaan. Kuukausia kissat olleet lomalla maalla. Ja Neiti M, pikkusiskoistani toinen pääsi varasijalta Turkuun opiskelemaan. Vitsi, joka alkoi tutuilla sanoilla: "Muutetaankoo kimppaan? Mieti miten siistiä ois, jos oltaisiin kämppiksiä - mä saisin sisustaa koko kämpän ja sä vältät itsemurhayksiön".

Vitsi kääntyi todeksi nopeammin kun ehdein kissaa sanoa. 

Uudessa asunnossa lähes kaikki on viiden vuoden sisään remontoitua. Kylpyhuonetta lukuunottamatta. Putkiremonttia on asuntoon luvassa vuoden vaihteessa,mutta alustavien tietojen mukaan asunnossa asuminen on mahdollista remontin ajan. Kauhulla odotan tätä, mutta sitä ennen mietityttää eniten, että miten ihmeessä tämän lukaalin saa täytettyä.

Villiköynnös peittää kadun puoleista seinää. Nyt kun syksy on pidemmällä mitä muuttohetkellä (muutto tapahtui syyskuun ensimmäinen) niin ikkunanreunat hohkaa kauniissa ruskan väreissä. Olohuoneen, sekä Neiti M:n huone saa kauniit köynnösverhot.

Makuuhuoneeni oli ehdottomasti tässä talossa se, mikä sai minut hakemaan tätä paikkaa. Makkaria peittävä yhden seinän tapetti on aivan mielettömän upea! Puhumattakaan koko seinän alkuperäisistä kaapeista. Wau!

 Tapetti.

Vuosikymmeneltä X oleva kylpyhuone, mistä en näemmä hoksannut koskaan tämän parempaa kuvaa ottaa.

Vuokraisäntämme tytär, joka asunnossa asui ennen meitä (ja välissä olleita vuokralaisia) on ammatiltaan keramiikkataitelija. Ja yksi keittiön seinistä, pienen syvennyksen seinus on vuorattu täyteen keramiikkatöiden palasia. Rikoutuneita töitä kentis sementiin upotettuna. Aika vinkeä yksityiskohta asunnossa - eikö vain?

Ja näihin ympyröihin pitäisi sitten sisustusta kehitellä - katsotaan mitä syksy mukanaan tuo!