Omena helvetti

Piti hirveästi tehdä kuvakavalkaadia siitä, mikä oikeasti kertoisi jotain tästä kodista. Mutta kesken muuttorumbani iski muuttohelvetin toveriksi omenahelvetti. Ja ihan pyytämättä kaiken lisäksi. 

Isäukon, parin kaverin, veljen ja hänen tyttöystävänsä kanssa saatiin roudattua neljässä ja puolessa tunnissa kaikki asuntoni kamat pikkutilpehööreineen ja huonekaluineen kotiini. En vaan huomannut että maalta oli tuota mukana yllätys.

Kyllä!

Kahdenkymmenenviiden kilon ämpäri täynnä omenoita.

Neiti Ö ja Neiti M eivät sitten muuta pariin päivään syöneetkään kun navat piukassa omenaa jokaisessa mahdollisessa muodossa. Omenakaurapaistos kesti viikon...ei muuten mennyt edes huonoksi, vaikka syöjiä alkoikin ahdistaa melkolailla. 

Eikä siinä vielä kaikki!

Mainitsin kotiväelle, että suunnittelen soseiden ja hillojen tekoa. Sain lisää omenia...tällä kertaa vain kolmekymmentä kiloa...että jos vaikka heillekin vähän soseita ja hilloja..Yeah \o/

Laskin, että pääsiin viiteentoista eri kokoiseen, muotoiseen ja näköiseen purkkiin ruttaamaan omenoita kahdessa hillotetussa muodossaan. Makuja tietenkin omenaa kanelilla, omenaa vaniljalla, omenaa vaniljakanelijämillä, ja omenaa ihan itsenään omenana. Oi kyllä. 

Jakoon piti laittaa ja nyt on tuttujen ja tovereiden kaapeissa myöskin hilloja ja soseita ihan vaan siksi että niin on tehtävä.

Jotain kuitenkin on tämän omenavillityksen keskelle saatava. Asuntoon on saapuneet kasvit. Ikeassa oli poistomyynnissä viherkasveja, ja mukaani sieltä lähti viirivehka. Lähes metrin korkuinen viherpusikko, joka ilmeisesti oli ollut kahviossa tai vastaavassa somisteena. Kasoittain oli huonoja lehtiä, mutta nyt hemmo kukoistaa punaisessa kattilassaan ihan tyytyväisenä.

Ehkä seuraavalla kerralla päästään jo kurkistamaan itse asiaan.